Vanhat asiakirjat kuten perukirjat on allekirjoitettu usein vainajan perillisen etukirjaimella tai oudon näköisellä merkillä. Nämä merkit ovat puumerkkejä.
Puumerkit ovat yksi mielenkiintoinen sukututkimuksen ulottuvuus. Puumerkkien tutkiminen tuo lisävalaistusta sukulaissuhteisiin ja ennen kaikkea tilojen omistussuhteisiin. Merkkeihin liittyvä symboliikka ja symbolien kehittymisen tutkiminen on oma tutkimushaaransa. Esivanhemman asiakirjaan omakätisesti piirtämä merkki sykähdyttää aina ja on kuin kädenpuristus sukupolvien takaa.
Puumerkeillä on allekirjoitettu oikeudellisia asiakirjoja ja merkitty omistajuutta.
Puumerkki ei viittaa puuhun, vaan asumiseen. Sana tulee ruotsinkielen bomärke sanasta. Lainasana osoittaa suunnan, mistä nämä merkit ovat meille tulleet: lännestä.
Nampajärven/Ylinambajärven suvulla on ollut käytössä oma puumerkki. Puumerkki on ollut suvun tunnuksena ainakin 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. Merkkinä se on yksinkertainen ja selkeä tunnus. Vastaava tunnus oli käytössä Muuron tilalla 1500- ja 1600-luvuilla. Onkin mahdollista, että Nampajärven ensimmäinen isäntä Matti Matinpoika Halvari otti isännöimästään Muuron-Tynin tilasta mukaansa puumerkin. Tämä ei ole vielä varmaa.
Nampajärven suvun merkki säilyi ennallaan huolimatta siitä, että vuonna 1733 perustettua kantatilaa on lohkottu. Useinhan puumerkkejä "tuunattiin" esimerkiksi tilojen lohkomisten yhteydessä ja muutoinkin sukupolvien saatossa.
 |
| Yllä on toistaiseksi vanhin löydetty suvun puumerkki Henrik Mattsson Nampajärven perukirjassa vuodelta 1798 hänen vävynsä Johan Törmäsen piirtämänä. Johan tuli vävyksi Nampajärven vuonna 1733 perustettuun taloon ja otti käyttöön suvun puumerkin. Tämä viittaa vahvasti siihen, että merkki on ollut käytössä jo suvun kantaisällä Matti Matinpoika Halvarilla eli Nampajärvellä. |
 |
| Henrik Henriksson Ylinambajärven Stina-lesken vahvasti ja selkeästi piirretty puumerkki vuodelta 1837. |
 |
| Henrik Majavaniemen lesken Stina Henriksdotter Ylinambajärven ja hänen veljensä Henrik Henriksonin puumerkit vuodelta 1840. |
 |
| Mikko Heikinpoika Ylinambajärven puumerkki perukirjassa vuonna 1866. |
 | ||
Matti Aukusti Ylinampajärvi/Kenttälän puumerkki ensimmäisen vaimonsa Karoliinan perukirjassa vuonna 1876. Merkille pantavaa on, ettei Aukusti ollut tuolloin Ylinampajärven tilan omistaja, vaan majaili pohjoisempana Käyrämössä. Merkki näyttääkin olleen leimallisesti Nampajärven sukutunnus.   Kuten yllä olevista Tuve Skånbergin (2003) väitöskirjasta otetuista lainauksista näkyy, Nampajärven suvun puumerkki on vanha symboli. Tämänkaltaisena se on ollut käytössä jo viikinkiaikana ja pohjautuu ehkä riimimerkkiin. Merkistä on monia eri variaatioita, mutta Nampajärven suvulla käytössä ollut merkki on vanhinta muotoa. Puumerkki on tulkittu myös kristilliseksi symboloksi - kristusmonogrammin muunnokseksi. Merkki kuuluu verrattain yleisiin puumerkkeihin. Se on Skånbergin mukaan ollut erilaisine variaatioineen Ruotsissa neljänneksi yleisin puumerkki.
|
